Kollin Säätiö painottaa toiminnassaan kolmen osa-alueen: maatalouden, metsätalouden ja rakentamisen kehittämistä. Erityisesti huomioidaan hankkeet, jotka liittyvät elinympäristön kehittämiseen, ympäristöteknologiaan ja haja-asutusalueiden kestävän elinkeinorakenteen vahvistamiseen. Yleishyödyllisenä toimijana Säätiö tukee myös tutkimusta, kotiseutuperinnettä ja muuta ympäröivälle yhteiskunnalle merkittävää toimintaa. Säätiö tarjoaa mahdollisuuksia sellaiseen toimintaan ja sellaisiin hankkeisiin, joiden voidaan katsoa olevan aihealueellaan merkityksellisiä ja joiden tuloksista voi olla mahdollisimman laajasti hyötyä.
Kollin Säätiö on jakanut apurahoja lähes 25 milj. euron arvosta. Tuloksena on mielenkiintoisia hankkeita: opinnäytteitä, lukuisia tohtorinväitöksiä, soveltavaa tutkimusta ja käytännön ratkaisuja. Joukossa on kansallista ja osin kansainvälistäkin mielenkiintoa saaneita hankkeita.
Hankkeen tavoitteena on tehdä jatkossa koulutuksia ja metsänomistajan neuvontaan digitaalisesti niin, että kouluttaja tai neuvoja operoi maastossa ja tuottaa sieltä teknisesti hyvälaatuisen etämaastotapahtuman. Hankkeen tuloksena on selvitetty parhaimmat käytännöt etämaastokäyntien järjestämiseksi.
Digitaaliset maastokäynnit mahdollistavat osallistumisen koulutuksiin sekä neuvontakäyntiin maantieteellisestä sijainnista riippumatta, liikuntaesteisyyden takia tai mahdollisten kokoontumisrajoitteiden aikana. Hankkeesta kertyvät opit lisäävät metsäalan valmiutta etätyöhön myös
maastokäyntien ja koulutusten järjestämisen osalta. Hanke tuo kehitettyjä menetelmiä käytäntöön ja luo tarpeita menetelmien jatkokehitykselle.
Hankkeen tulokset hyödyttävät laajasti kaikkia metsäalan organisaatioita, joiden toiminnan osana ovat maastokäynnit koulutuksissa sekä metsänomistajan neuvonnassa. Kustannussäästöjä syntyy, mikäli maastokäynnin hyödyt ovat saavutettavissa etäyhteyksin. Etämaastokäynnit mahdollistavat myös normaalia suuremmat osallistujajoukot eikä rajoitteita muodostu esimerkiksi kuljetuskapasiteetista. Lisäksi poistuu paikkaan ja aikaan sidotut velvoitteet, eli osallistuja voi katsoa ja kuunnella koulutusta silloin, kuin hänelle parhaiten sopii.
Oppilaitosten näkökulmasta maasto-opetusta tulee tuoda osaksi normaalia luento-opetusta, jolloin voidaan joustavasti sekä havainnollisesti yhdistää maastokäynnit osaksi luentoja, ryhmätöitä, seminaareja ja muuta kontaktiopetusta. Parannus on merkittävä nykyiseen tilanteeseen, jossa teoriaopetus ja käytäntöön tutustuttava kenttäopetus tapahtuvat täysin erillisinä opetustapahtumina. Teorian ja käytännön yhdistäminen on keskeinen elementti asiantuntijaksi kasvamisessa (Rekola ym. 2018, Tynjälä ym 2006). Video-livestriimauksilla, 360-videoilla sekä interaktiivisilla virtuaalitodellisuussovelluksilla on todettu erilaisia hyötyjä, kuten informaation laatu ja täsmällisyys, ymmärryksen ja oppisen karttuminen, luottamuksen kasvattaminen, asiakastyytyväisyys sekä päätöksenteon edistäminen. Nämä eri teknologiat tuottavat kuitenkin näitä hyötyjä eri tavalla eri konteksteissa. Hankkeen tavoitteena on eri teknologioiden hyötyjen ja haittojen todentaminen ja mittaaminen maastokäyntien osalta. Näin kehitetään metsäalalle toimivia toimintatapoja ja –malleja soveltaa modernia viestintäteknologiaa. Ekologista hyötyä syntyy, mikäli osa maastokäynneille normaalisti paikanpäälle tulevista henkilöistä osallistuu etäyhteydellä, näin myös matkustamisen päästöt vähenevät.
LUT on perustanut Kollin Säätiön tuella kolme uutta professuuria, joiden myötä yliopiston erotustekniikan tutkimus laajenee Lahteen. Professuurien alat ovat biopolymeerien tuotanto, prosessi- ja tehdassuunnittelu sekä erotustekniikka biojalostuksessa. Tavoitteena on rakentaa ja vauhdittaa Lahden alueen biotalousklusterin kasvua seuraavilla toimenpiteitä
1. Biomassan erotuksen, Bioprosessien sekä Biopolymeerien tenure-professuurit LUT-yliopiston Lahden kampukselle.
2. Kukin professori kokoaa tutkijaryhmän oman tutkimusalueensa ympärille
3. Professuurien kautta kanavoidaan myös muuta rahoitusta tutkimushankkeisiin
4. Tutkimustyön tuloksilla vauhditetaan Lahden alueen biotalousklusterin kasvua > yhteisiä ideoita ja innovaatioita alueen yritysten kanssa
Lahden alueen biotalouskeskittymä voi hyödyntää tutkimusyhteistyötä ja tutkimustyön tuloksia oman liiketoimintansa kehittämisessä. Hankkeen toteuttaa LUT School of Engineering Science, joka tekee monissa eri tutkimusryhmissä tutkimustyötä, edistäen metsissämme piilevien raaka-aineiden käyttöä nykyistä laajempiin tarkoituksiin ja erityisesti korkeamman jalostusarvon tuotteiksi.
Hankkeessa toteutetaan Luston vanhan, vuonna 1994 valmistuneen osan (3 300 m2) uudistuskorjaus sekä korjaus- ja muutostöitä vuosina 2003–2008 rakennettuun laajennusosaan. Uudistushanke toteutetaan kahdessa vaiheessa vuosina 2022–2025. Lusto haluaa olla Suomen vaikuttavin museo, joka kertoo metsistä ja metsäsuhteista. Keväällä 2023 avattava uudistettu museo tulee tarjoamaan moniaistisia museoelämyksiä tietoon pohjautuvien, vuorovaikutteisten ja toiminnallisten toteutusten avulla. Näyttelyidemme kautta tuomme esille mm. metsätalouteen liittyviä ympäristöteknologian ratkaisuja.
Luston yksi merkittävimmistä ryhmistä ovat lapset ja nuoret. Leirikoulujen sekä koulujen työpajatoiminta on museo- ja metsäpedagogiikan keskiössä. Lusto on tärkeä alusta työharjoitteluun sekä opinnäytetöille ammatti- ja korkeakouluopiskelijoille valtakunnallisesti. Lustossa on vuosittain metsäalan opiskelijoita harjoittelujaksoilla. Monialaisesti vaikuttava sidosryhmäyhteistyö liittyy Luston
hankkeisiin, niissä tehtävään työhön ja tutkimukseen.
Luston olemassaolo ja sijainti Punkaharjulla on merkityksellistä Itä-Suomen, erityisesti Etelä-Savon maaseudun kulttuurin pysyvyydelle, vahvistumiselle, jatkuvalle kehittymiselle sekä se on myös merkittävä työllistäjä eri ammattialoilla. Lustolla on tärkeä rooli kestävän elinkeinorakenteen kehittämisessä Etelä-Savossa. Luston uudistushankkeeseen liittyy yhteiskunnallisesti merkittävän arvolupauksen tekeminen liittyen arvojen ja kulttuurin vahvistamiseen, energiatehokkuuteen, kestävän kehityksen ratkaisuihin, innovatiiviseen korjausrakentamiseen, saavutettavuuteen, paikallisen rakennusosaamisen käyttämiseen, turvallisuuteen, metsäbiotalouden mahdollisuuksiin sekä samalla metsien ja metsäkulttuurin merkityksen kasvattamiseen. Hanke on erittäin tärkeä Luston toiminnan jatkuvuudelle ja kehittymiselle.
Apurahatesti