Toteutuneet hankkeet

Tutkimuksen tavoitteena on määritellä biohiilen käytöstä syntyvät hyödyt eri puulajien taimien kasvatukselle, arvioita puuntaimien kasvun kannalta optimaalinen rahkaturpeeseen lisättävän biohiilen määrä ja selvittää kuinka paljon biohiili vaikuttaa kasvatusalustan koostumuksessa taimien selviytymiseen istutuksen jälkeen. Ehdotettu projekti tuottaa tärkeää tietoa biohiilen käytön hyödyistä metsänpuiden kasvatuksessa ja biohiilen vaikutuksista kalkituksen, lannoituksen ja kastelun tarpeeseen taimitarhoilla.

Hankkeen tulokset voivat vähentää metsäpuun taimien istutuksen jälkeistä kuolleisuuttaan ja parantaa metsänuudistamistuloksia. Hankkeen avulla kehitetään menetelmiä, joilla voidaan vähentää lannoitteiden käyttöä taimikasvatuksessa ja taimien kasvatuksessa käytettävän turpeen nostosta syntyviä ympäristövaikutuksia.

Tutkimustulosten perusteella voidaan tulevaisuudessa tehostaa menettelytapoja taimien kasvatuksessa metsätaimitarhoilla ja tuottaa uusia ympäristöystävällisempiä menetelmiä taimituotannossa sekä parantaa taimien selviytymistä istutuksen jälkeen. Sen avulla voisi vähentää metsänomistajien kustannuksia ja parantaa metsänuudistamistuloksia.

Hankkeen tuloksena syntyy: 1) säätöjärjestelmä, joka pienentää viljankuivurin energiankulutusta, sekä 2) passiiviseen lämmönvaihtimeen perustuva hukkalämmön talteenottojärjestelmä kuivuriin. Lisäksi syntyy puolueetonta tutkimustietoa näiden järjestelmien avulla saavutettavissa olevista hyödyistä, kuten energiansäästöistä tai prosessin tehostumisesta (kuivausajan lyheneminen).

Energiankulutuksen pienentäminen alentaa viljanviljelyn kustannuksia parantaen alan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Myös alalla toimivat yritykset voivat hyötyä tuloksista sisällyttämällä hankkeessa tutkittua teknologiaa omiin tuotteisiinsa. Pohjimmiltaan hankkeen tulokset auttavat parantamaan peltokasvintuotannon ekologista ja taloudellista kestävyyttä.

Parhaiten hankkeen tuloksista hyötyvät alkutuottajat, sillä he voivat tulosten avulla alentaa tuotantonsa energiakustannuksia ja siten parantaa alan heikkoa kannattavuutta.

Hankkeen tavoitteena on edistää aurinkoenergian hyödyntämistä olemassa olevissa keskisuurissa hakelämpökohteissa (omakotitalot ei mukana) sekä osana muita keskisuurten kiinteistöjen energiaratkaisuja. Ensisijaisena tavoitteena on tuoda esille tapoja hyödyntää aurinkoenergiaa kannattavasti. Hankkeen tuloksena kasvaa alan toimijoiden (mm. maanviljelijät, lämpöyrittäjät, teollisuusyritykset, muut yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat, aurinkoenergialaitteiden myyjät- ja asentajat) tietous aurinkoenergian kannattavuudesta, hyvistä toimintamalleista, käyttäjäkokemuksista sekä havaituista eduista hakelämmityksen yhteydessä. Tarkastelussa on erityisesti polttoaineen käytön tehostuminen ja lämmitystyön väheneminen korvattaessa hakelämpö aurinkolämmöllä alhaisen lämpökuorman aikaan. Toimijoille kohdennettava tiedotus perustuu hankkeen selvitysosuudessa tuotettavaan informaatioon. Hankkeessa aurinkosähkö- ja aurinkolämpöinvestointeja tarkastellaan olemassa olevien aurinkoenergiaa hyödyntävien hakelämmityskohteiden avulla. Tulokset kannattavuudesta ja hyvistä toimintamalleista ovat osin yleistettävissä aurinkoenergiainvestointeihin myös muuten kuin hakelämmitykseen yhdistettäessä.

Hakelämmittäjät voivat saavuttaa kustannussäästöjä, parantaa yritystensä kannattavuutta sekä nostaa hakekattiloidensa kokonaishyötysuhdetta. Hankkeessa toteutettavan selvitystyön tuloksena hahmotellaan olosuhteet (kohde, tarvittava lämpömäärä, tehontarve ja sen vaihtelu, kiinteistökoko), joissa aurinkoenergiainvestointi hakelämmityksen yhteyteen on kannattava. Edellä mainitun lisäksi kannattavaa hakelämmittämistä tukemalla edistetään fossiilisista polttoaineista luopumista, ilmastotavoitteiden saavuttamista, haja-asutusalueiden työllisyyttä sekä polttoaineen hankinnan kautta metsien harvennus- ja hoitotöiden oikea-aikaista toteutusta.

Hankkeen tulokset ovat erityisen hyödyllisiä toimijoille, jotka eivät pysty hakelämpölaitoksillaan kattamaan lämmitettävän kohteen matalan lämpökuorman aikaista (esim. kesällä) lämmöntarvetta. Ongelma johtuu hakekattiloiden verraten korkeasta minimitehosta, siis pienimmästä tehosta, jolla kattilaa voidaan vielä käyttää. Usein tällaisessa tapauksessa hakekattila joudutaan ajamaan alas ja lämpö tuottamaan öljyllä.

Hankkeessa tutkitaan biohiilen käyttöä valumaveden puhdistuksessa turvemaiden metsänuudistamisen yhteydessä ja kehitetään täysin uusi vesiensuojelumenetelmä. Hankkeessa syntyy biohiilisuodattimen prototyyppi ja demonstraatioalue, jota esitellään paikan päällä metsä- ja ympäristöalan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä biohiiliyrityksille. Hankkeessa tuotetaan suodattimen mitoitus- ja suunnitteluohjeet sekä arvioidaan suodatuksen hyödyt ja kustannukset.

Turvemaiden metsien uudistaminen on tulevan kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävin metsätalouden ympäristökysymys sekä kasvihuonekaasupäästöjen että vesistökuormituksen osalta. Sen ratkaiseminen vaatii uusia kiertotalouden näkökulmia. Uudistamisen yhteydessä turvemaiden vesistökuormituksen riskikohteiden valtaojiin voidaan rakentaa biohiilisuodattimia, joiden avulla kerätään valumavedestä typpeä, fosforia ja kaliumia metsän hakkuuta ja maan muokkausta seuraavan suurimman kuormituksen aikana. Kun biohiilisuodattimeen on kertynyt ravinteita ja kiintoainetta ja sen puhdistuskyky on heikentynyt, suodattimessa ollut biohiili voidaan levittää maanparannusaineeksi metsikköön. Tällöin ravinteet saadaan puuston käyttöön. Valtaojiin rakennettavat biohiilisuodattimet toimivat myös säätöpatoina, jotka tasaavat tulvahuippuja ja vähentävät eroosiota ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöön.

Hankkeen tuloksista hyötyy erityisesti metsä- ja ympäristöalan ammattilaiset, metsänomistajat, biohiiliyritykset, vesienhoitoyhdistykset ja rantojen asukkaat.

Hankkeen konkreettisena tuloksena esitetään ympäristöministeriön uuden laskentamenetelmän mukainen hiilijalan- ja kädenjälki asuinkerrostalohankkeesta eri rakennevariaatioilla. Rakennevariaatioina tutkitaan betonirakenteita, puurankarakenteita, massiivipuurakenteita ja hybridirakenteita. Tulokset julkaistaan raporttina ja artikkelina median vapaaseen käyttöön.

Esimerkin toivotaan herättävän kiinnostusta ja lisäävän keskustelua hiilijalanjäljen arvioimisesta. Rakentamisen ympäristövaikutuksista ja niiden pienentämisestä puhutaan paljon, mutta vertailutietoa ei juuri ole saatavissa. Nyt lausunnolla ollut hiilijalanjäljen laskentamenetelmä on ensimmäinen yhteismitallinen laskentatapa. Uuden menetelmän mukaisesta hiilijalanjäljen arvioinnista ei toistaiseksi ole olemassa konkreettisia laskentatuloksia, jotka osoittaisivat minkälaisia tuloksia menetelmä antaa ja millainen menetelmä käyttäjän kannalta on. Myöskään ei ole kattavaa tietoa siitä, kuinka hyvin eri rakennusmateriaalien hiilijalan- ja kädenjäljestä on tarjolla tietoa laskennassa käytettäväksi.

Hankkeen tuloksista on hyötyä erityisesti suunnittelijoille, rakennuttajille ja menetelmien kehittäjille

Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy älypuhelimeen asennettava puheohjaussovellus koneurakoitsijoiden työajan kirjaamiseen. Mikäli hankkeessa syntyvä täysin uusi sovellus osoittautuu hyväksi ratkaisuksi, se otetaan aktiiviseen käyttöön käynnissä olevassa Urakalla eteenpäin

-hankkeessa kehitettävään Urakka10-ohjelmaan ja sovelluksen toimintoja voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa vastaavissa käyttökohteissa.

Puheohjaussovelluksen avulla koneurakoitsijat pystyvät nykyistä huomattavasti helpommin ja nopeammin tekemään oman työajan kirjaukset. Puheohjauksella tehtävät kirjaukset helpottavat työntekijää keskittymään työhön molemmilla käsillä, mikä parantaa työturvallisuutta ja lisää työn tuottavuutta. Työnaikaiset dokumentoinnit voidaan tehdä puheella ilman työn keskeyttämistä suoraan työpisteestä. Sovelluksen ja Urakka10-ohjelman avulla koneurakointiyritys pystyy helposti kerämään työnkäyttötietoa ja seuraamaan ja analysoimaan urakoiden tuottavuutta ja saamaan näin tärkeää tietoa yritystoiminnan kehittämiseen.

Hankkeen tuloksia voidaan ensisijaisesti hyödyntää maatalouden, metsätalouden, maarakennusalan ja tie- ja kiinteistönhoidon koneurakointiyrityksissä.

Hankkeen työryhmällä on laaja ja pitkäaikainen työkokemus maatalouden ja maaseudun elinkeinojen tuottavuuden kehittämisestä muun muassa töiden organisoinnin, työmenetelmien, -tapojen ja -olosuhteiden kehittämisen kautta. Hakijaorganisaation tutkimus- ja kehittämistyön yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on maaseudun yritysten, kuten koneurakointiyritysten, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kestävä parantaminen. Organisaation tunnuslause onkin "Rehti suomalaisen työn kehittäjä".