ajankohtaista

Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta.

– Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin.

17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on turvautua vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen.

–  Suomella on mahdollista saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteensa, jos tehdään oikeita asioita. Olen ihmetellyt pitkään ulkomailla työskennelleenä tätä suomalaisen ilmastokeskustelun rajoittuneisuutta, mikä näkyy ristiriitaisten viestien tuottamisena julkisuuteen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Hakkuiden vähentäminen ei ole ratkaisu

Ilmastopaneelin esittämä hakkuiden vähentäminen ei ole Leinosen mielestä ainoa tai paras keino, jolla Suomen hiilinielua voidaan kasvattaa ja poistaa hiiltä pysyvästi ilmakehästä. –Hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä. Tehokkaampia toimia tarvitaan.

–Metsäbiotalouden tiedepaneelin laskelmien mukaan puuston nielu puolittuu jo noin 50 vuoden aikana hakkuutasosta riippumatta, mikä johtuu metsien ikäluokkajakauman muutoksesta. Nykyisen tasoinen metsien nielu syntyi 1950-1960 luvuilla toteutettujen laajojen hakkuiden ja metsän uudistamisen seurauksena, kun nuoren metsän nopea kasvu ylitti poistuman.

Leinosen mukaan metsien kasvu on hidastunut metsien ikääntymisen myötä, ja kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. – Uusien metsänielujen tuottaminen onnistuisi pelkästään metsittämällä, eli tuottamalla lisää nopeakasvuisia nuoria metsiä. Metsien ikääntyessä nielu taas pienenee kohti nollanielua, kun kasvu alenee ja poistuma kasvaa.

–Energian tuotanto on ilmastovaikutusten kannalta avainasia. Suomessa on pystytty hyödyntämään biopohjaista materiaalia sähkön ja lämmön tuotannossa ja saatu korvattua fossiilista energiaa. Sähkön tuotanto on saatu jo lähes fossiilittomaksi, mutta suurimmat haasteet liittyvät tie-, meri- ja lentoliikenteen polttoaineisiin. Me tarvitsemme ilmastonmuutoksen hallintaan fossiilittomia polttoaineita sähköistämisen lisäksi.

Biopolttoaineen osuutta liikenteessä lisättävä

Leinosen mukaan Suomen tulisi kasvattaa biopolttoaineen osuutta liikennepolttoaineissa hallituksen tekemän lieventämispäätöksen sijaan. – Kaikkein tärkein ilmastokeino on fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja nollaaminen. Ilmastonmuutos ei pysähdy, ennen kuin fossiiliset päästöt on saatu nollaan. Sen ohella tulee panostaa teknisiin nieluihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. EU:ssa on onneksi herätty siihen, että uuteen teknologiaan ja teknisiin nieluihin tulee panostaa. Toivottavasti tämä näkyy uuden komission agendalla.

–Esimerkiksi Saksan ilmastopolitiikka on hiilineuraalisuustavoitteiden kannalta hyvin ristiriitaista. Kun Saksa ajoi alas ydinvoimaa ja asetti rajoituksia biopolttoaineiden käytölle, se poisti käytöstä niitä keinoja, joita pitäisi tehdä fossiiliriippuvuuden vähentämiseksi. Sen sijaan Saksa jatkaa kivihiilen ja maakaasun polttamista ja suuri osa sähköntuotannosta perustuu edelleen fossiilisiin.

Suomen tulisi nopeasti rakentaa talteenottoteknologiaa tekniseen hiilen poistoon

Ainoa keino vahvistaa tai edes säilyttää nykyisen suuruinen hiilinielu on Leinosen mukaan teknologisten nielujen toteuttaminen. –Lukessa on tehty selvitys talteenottoteknologian rakentamisen ja käyttöönoton tuottamasta arvonlisästä. Meillä tuotetaan pelkästään teollisuuslaitoksissa 28 miljoona tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Tämän määrän talteenotto ja varastointi riittäisi tulevaisuudessa hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Isoista teollisuuslaitoksista, sellutehtaista ja bioenergialaitoksista olisi realistista saada ehkä jo ensi vuosikymmenellä yli 20 megatonnia hiilidioksidia vuodessa talteen.

- Nyt tarvittaisiin rahoitus tämän teknologian käyttöönottoon täsmäkohteissa, mikä tuottaisi tehokkaasti ja nopeasti tuloksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kun biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi etenee nyt muissa pohjoismaissa, Suomen tulisi seurata kiireesti perässä. Kun tehokkaimmat keinot hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä perustuvat biomassan hiilensidontaan, sen energiakäytössä saadaan energiahyöty ja sen lisäksi voidaan ottaa hiili talteen joko varastoitavaksi tai hyötykäyttöön.

Hiilidioksidin talteenottoon on Leinosen mukaan teknologioita jo olemassa. – Ruotsissa ja Tanskassa Microsoft rahoittaa talteenottoteknologiaan perustuvia laitoksia vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kautta. Vaikka tämä tekninen hiilen poisto on mainittu hallitusohjelmassa, meillä ei ole konkreettisia suunnitelmia näiden toimien toteuttamiseksi.

EU:n luotava toimiva hiilimarkkina

Luke on tehnyt Leinosen mukaan politiikkasuosituksen toimivan hiilimarkkinan luomiseksi. – Sekä EU:n että kansallisella tasolla tulee poistaa hiilimarkkinan muodostumisen rajoitteita. Hiilineutraalisuutta tavoittelevien yritysten tulisi voida ostaa vapaasti ilmastoyksiöitä, joilla kompensoidaan omia päästöjä.

–Yritysten mahdollisuutta ostaa yksiköitä saattaa tulevaisuudessa rajoittaa myös valmisteilla oleva Green Claims direktiivi, jonka lopullinen muotoilu tulee vaikuttamaan siihen, voivatko yritykset käyttää hankkimiaan kompensaatioita omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan.

Yritysten väitteitä tilapäisistä maankäyttösektorilla toteutettavista hillintätoimista fossiilisten päästöjen kompensoijina Leinonen ei pidä aina tieteellisesti pätevinä. –Esimerkiksi jotkut yritykset ovat väittäneet, että suojelevat sademetsiä. Monissa tapauksissa on kuitenkin havaittu, että nämä ovat tyhjiä väittämiä, eikä niillä ole mitään todellisuuspohjaa.

– EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehys luokitteleekin metsien nielujen tuottamat hiilivarastot tilapäisiksi, koska hiilen pysyvyyttä näissä varastoissa ei voi varmistaa. Fossiilisten päästöjen kompensaation tulisi olla sellaista, että hiili otetaan talteen pysyvään varastoon, esimerkiksi teknisten nielujen avulla. Kuitenkin myös metsänomistajien tulisi saada hyöty tuottamaistaan tilapäisistä nieluista, joilla kompensoidaan myös kansallisia päästöjä. Tämä olisi yksi lisäkeino ilmastonmuutoksen hillinnässä, muistuttaa Leinonen

‍

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

‍

Yhteyshenkilöt

Ilkka Leinonen, ilkka.leinonen@luke.fi

‍

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

‍