ajankohtaista

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta.

–Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen.

–Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus.

Mäki-Hakola muistuttaa, että kaikissa EU:n jäsenmaissa on ongelmia, kun ilmastomuutoksen seurauksena maaperän päästöt kasvavat ja metsän kasvu hiipuu monista eri syistä. – Meillä keskustelussa sotketaan maaperän kasvaneet päästöt ja metsän nielujen heikkeneminen, vaikka metsä puuston nielu on edelleen positiivinen.

–Komission tämän vuoden työohjelman mukaan LULUCF arvioidaan onneksi uudelleen. Vaikka puustossa tapahtuvaa muutosta kyetään arvioimaan varsin hyvin, maaperän muutokset ovat enemmän arvioita ja arvauksia. Jos tavoitteena oli maankäyttösektorille 310 megatonnin nielutavoite vuodelle 2030 ja nyt on menty 200 megatonnia väärään suuntaan, niin tavoite ei tule toteutumaan.

Hakkuurajoituksista miljardimenetykset

Jos metsäalaa lähdetään ajamaan alas hakkuurajoituksilla ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, se tulisi Mäki-Hakolan mukaan kalliiksi veronmaksajille. – Yksi hakattu puukuutiometri tuottaa jalostuksen jälkeen 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan. Jos hakkuita rajoitettaisiin kymmenellä prosentilla, se tarkoittaisi jopa 1,5 miljardin arvonlisän menestystä ja hurjia työpaikkamenestyksiä erityisesti maaseudulla.

–Toivon, että hallitus ymmärtää, että metsien käytön rajoittaminen ei ole ratkaisu hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen. On tunnustettava tosiasiat ja lisättävä aktiivisuutta metsissä, koska hyvä metsänhoito tuo lisää kasvua ja nieluja.

Sama koskee Mäki-Hakolan mukaan koko Eurooppaa, josta syntyisi hakkuuvuotoa maihin, joissa kestävän metsänhoidon periaatteita ei noudateta.  – Onko meillä tähän varaa, kun samaan aikaan tavoitellaan viennin kasvua talouden veturiksi. Jos metsää poistetaan talouskäytöstä, meiltä jää lisäksi joka vuosi saamatta sen viiden prosentin tuotto.

EU:n monitorointiasetus kaadettava

–Uuden komission tavoitteena on vahvistaa metsäbiotaloutta ja sen kilpailukykyä. Kun edelliselle komissiolle biotalous oli kirosana, nyt nähdään myös metsäsektorin talous- ja työllisyysmerkitys Euroopalle. Komission on turvattava biotalouden ja metsäsektorin kilpailukyky, ettei tuotanto karkaa muualle.

Edellisen komission aikana metsäala joutui koko ajan puolustuskannalle, kun komissio tehtaili aloitteita, joiden seuraamuksia ei selvitetty. –  Ennallistamis- ja metsäkatoasetuksiin tarvitaan kansallista säätöä, koska eri maiden olosuhteet poikkeavat niin paljon toisistaan. Toivon että parlamentti kaataa metsien monitorointiasetuksen, jolla komissio tavoittelee itselleen oikeuksia hyvin seikkaperäisiin metsätietoihin ja valvontaan, sanoo EU:n viljelijä- ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecan metsätyöryhmän puheenjohtajana toimiva Mäki-Hakola.

Metsäalasta ei pidä tehdä ilmastomuutoksen maksajaa

Metsien nieluista on Suomessa tullut koko ilmastopolitiikan kulmakivi, jonka nimiin vannotaan. – Ilmastotavoitteiden kannalta fossiiliset ovat isoin haaste. Sen sijaan että nyt huudetaan metsäsektoria ja metsänomistajaa ilmastomuutoksen laskun maksumieheksi, pitäisi nopeuttaa fossiilisten käytön vähentämistä ja teknisten nielujen käyttöönottoa.

–Puurakentamisen lisäämisellä voitaisiin uudistaa paljon päästöjä tuottavaa rakentamista. Vaikka puurakentamisen edistäminen on ollut useissa hallitusohjelmissa, sen teollinen läpimurto ei ole vieläkään tapahtunut.    

Mäki-Hakolan mukaan Suomeen tarvitaan uuden sukupolven bio- ja sellutehtaita, jotka tuottavat raaka-aineita uusiin fossiilisia korvaaviin uusiutuviin tuotteisiin. – Niillä on suuri merkitys sekä ilmaston että Suomen talouden ja metsäsektorin tulevaisuuden kannalta.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Marko Mäki-Hakola, marko.maki-hakola@mtk.fi

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
‍