ajankohtaista
Olavi Nieminen ja Pentti Huppunen.
Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3000 kuutiota, josta puolet jalostetaan sahatavaraksi nurmijärveläisessä Huppusen höyläämössä. Kysyntää lehtikuusesta jalostetulle sahatavaralle olisi moninkertainen määrä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin.
– Kun kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 tuhatta kuutiota, potentiaalia olisi moninkertaistaa sahatavaran tuotanto, sanoo nurmijärveläinen kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä.
Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä, hakkuukypsää lehtikuusta.
– Tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaativa sahattava. Vientimahdollisuuksia olisi Keski-Eurooppaan, joka sekin on käyttänyt aikaisemmin venäläistä lehtikuusta. Mutta siihenkään ei piensahojen kapasiteetti riitä.
Lehtikuusi on luonnon kestopuu
Päätuotteet ovat 32 mm ja 45 mm lankkuja, jotka kuivataan ja höylätään terassilaudoiksi, pitkospuiksi ja muuhun ulko- ja puistorakentamiseen sopiviksi tuotteiksi. – Kysyntä räjähti Venäjän tuonnin loppumisen myötä ja nyt emme ehdi sahat ja höylätä niin paljon kuin olisi kysyntää.
–Me toimitamme tavaraa yksityisille rakentajille, rakennusliikkeille, tukkukaupalle, ja Helsingin kaupungin kaltaisille suurasiakkaille, jotka käyttävät lehtikuusta ulkoilualueiden rakenteissa.
Siperianlehtikuusi on suomalaista laadultaan korkeatasoista lähipuuta, josta valmistettuja tuotteita voi käyttää ilman kyllästysaineita. Voiko ekologisempaa tuotetta olla, kysyy Nieminen.
Lehtikuusen lahon kestävyys perustuu sen pihkaisuuteen. – Erityisesti puun sydänpuusta sahatun tavaran lahon kestävyys on suuri. Mitä vanhempia ja järeämpiä tukit ovat, sitä enemmän sydänpuuta saadaan. Nyt lehtikuusesta menee pintojen lisäksi valitettavan paljon sydänpuutakin energiapuuksi, harmittelee Nieminen.
–Lehtikuusi on nopeakasvuisena puuna hakkuukypsä 50 vuodessa ja sitä voidaan korjata hehtaarilta jopa 300 kuutiota. Nyt istutuksia tehdään enää vähissä määrin. Joillakin alueilla tautikestävällä lehtikuusella korvataan metsätuhojen seurauksena päätehakattuja mänty- tai kuusimetsiä. Sahalla lehtikuusen hinta on ollut nyt hieman alempi kuin mänty- tai kuusitukin, eli vähän alle sata euroa kuutiolta.
Lehtikuusella on LÄHIPUU® merkki
Siperianlehtikuusesta valmistetuilla tuotteilla on LÄHIPUU® on merkki. Merkin omaavat tuotteet ovat sertifioidusta suomalaisesta metsästä, se kertoo pienestä hiilijalanjäljestä ja tuotteet ovat kokonaan suomalaista työtä.
Nieminen vastaa lehtikuusen raaka-aineen hankinnasta, myynnistä ja toimituksista. Lehtikuusen sahauksesta vastaavat yhteistyökumppanit Pentti Huppunen ja Mikko Nieminen, kuivauksen ja höyläyksen hoitaa Jyrki Huppunen.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia
Yhteyshenkilöt
Olavi Nieminen, olli@ollinmetsa.fi
Pentti Huppunen, susanna.huppunen@gmail.com
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.